02

Miksi jouluun kuuluvat hyasintit, mantelit ja härkä seimen äärellä?

 

Hyasintti symboloi uutta elämää.

 

Tiedätkö, miksi jouluna tuodaan tuliaisiksi joulutähtiä ja hyasintteja? Symbolitutkija Liisa Väisänen avaa erilaisten jouluperinteiden merkitystä.

Tähden muotoinen joulutähti viittaa jouluisesti Betlehemin tähteen. Hyasinttiin puolestaan liittyy antiikin kertomus Apollon-jumalasta ja tämän Hyakinthos-ystävästä.

Ystävykset kisailivat heittämällä kiekkoa. Apollonin kiekko osui vahingossa Hyakinthosiin ja tappoi tämän.

Kauhistunut Apollon mietti, miten saisi rakkaimman ystävänsä jälleen elämään. Apollon loi hänen verestään hyasintin.

Myöhemmin kristityt ottivat hyasintin käyttöönsä samanlaisessa merkityksessä: uuden elämän ja uudestisyntymän symbolina.
 

Paimenten kumarrus. Tuntematon tekijä 1600-luvulta. Cordoban katedraali, Espanja.

 

Jouluseimiasetelmaan kuuluu usein aasi ja härkä. Härkä symboloi uhria ja aasi Messiasta sekä rauhaa.

Hevonen ei perinteiseen seimiasetelmaan kuulu, sillä hevonen on vanha sodan symboli.

Keski-Euroopassa jouluseimiasetelmiin saatetaan sijoittaa suuri joukko ihmisiä. Sivuhenkilöiltä vaikuttaviin hahmoihinkin liittyy symboliikkaa. Juuri heräävä hahmo esimerkiksi herää uuteen uskoon.

Seimen oljet paitsi korostavat köyhiä oloja myös viittaavat ehtoollisleipään.

Kuvan Paimenten kumarrus -maalauksessa uudesta maailmanjärjestyksestä kertoo puu, joka on revitty juuriltaan. Jeesus makaa kivisen arkun päällä, joka muistuttaa jo sarkofagin kaltaisena Jeesuksen tulevasta kuolemasta.

 

 

Manteli on ikivanha symboli. Mantelimainen kuvio syntyy, kun piirtää kaksi ympyrää toisiaan leikkaamaan. Liisa Väisäsen mukaan tämä on aina merkinnyt pistettä, jossa jumalallinen ja inhimillinen kohtaavat.

Kristillisessä perinteessä mantelista tuli tästä syystä Jeesuksen symboli.

– Tämän takia joulupuurosta etsitään nimenomaan mantelia: Me etsimme Jeesusta, joka on syntynyt. Kansanomaisesti tästä tuli myöhemmin sellainen ajatus, että mantelin löytäjä saa lapsen, Väisänen kertoo.

 

Kuninkaiden kumarrus. Tuntematon mestari n. 1540, Lissabonin taidemuseo.

 

Itämaan tietäjien kolme lahjaa ovat symbolisia. Kulta merkitsee Jeesuksen valtaa maan päällä, kuolleiden voitelussa käytetty mirhami valtaa kuoleman jälkeen ja suitsukkeet valtaa henkimaailmassa.

Maalauksessa Kuninkaiden kumarrus kuvataan yleiseen tapaan tietäjät kolmen eri ikäluokan ja kansallisuuden edustajina.

Taustalla oleva talo on rapistumaisillaan, mutta sen päälle kohoaa uusi kerros. Tällä halutaan kuvata siirtymistä Vanhan testamentin ajasta Uuteen testamenttiin.

Pylvästä kiertävä muratti on paljon käytetty Kristus-symboli: Vaikka murattia poljetaan maahan, se ei kuole koskaan. Kuninkaat ovat paljastaneet päänsä kunnioituksesta.

 

Suojelusenkeli. Tuntematon tekijä, 1500-luku, Pyhän Laurin kirkko, Pozzo di San Lorenzo, Italia. Suojelusenkeli valvoo, ettei lapsi joudu vaaraan. Enkelin ja demonin välinen ero on selvä: paholaisen tunnistaa käärmeistä. Enkelin siivet ovat sulkamaiset, demonin lepakkomaiset.

 

Enkeleitä ei ole aina kuvattu nykyisen kaltaisina. Suojelusenkelintyyppisiä valkosiipisiä ”kiiltokuvaenkeleitä” alettiin kuvata vasta 1400-luvun renessanssitaiteessa.

Vanhemmassa kirkkotaiteessa enkelit olivat sukupuolettomia tai miehiksi kuvattuja taivaallisia sanansaattajia. Tavallisimmin kuvattiin arkkienkeliä Mikaelia, taivaallisten sotajoukkojen johtajaa, ja suojelijaa Rafaelia. Enkeleille maalattiin usein sateenkaarenväriset siivet.

Sateenkaaren symboliikkaan liittyy Vanhan testamentin kertomus vedenpaisumuksesta. Sen jälkeinen sateenkaari merkitsi rauhaa Jumalan ja ihmiskunnan välillä.

– Sateenkaaresta on tullut yhteiskuntarauhan symboli, joka otettiin Etelä-Afrikan lippuun, ja jota nykyään käyttää sateenkaarikansa merkityksessä ”kaikki ovat hyväksyttyjä”, Väisänen huomauttaa.

 

Armon Neitsyt Maria. Montepulcianon Pietro di Domenico, 1418, Avignonin taidemuseo, Ranska.

 

Kristillisen maailman yksi kuvatuimmista aiheista, Madonna ja Jeesus-lapsi, esiintyy Suomessa lähinnä ortodoksi-ikoneissa ja vanhassa katolisessa kirkkotaiteessa.

Itäisen ja läntisen kirkon perinteen ero näkyy Madonna-kuvissa. Ortodoksisissa ikoneissa Madonna ei usein edes katso Jeesus-lasta.

– Itäinen kirkko korostaa lapsen jumaluutta. Ikonin äiti saattaa näyttää jopa välinpitämättömältä, koska edes äiti ei uskalla tahrata lasta katseellaan, Väisänen sanoo.

Myös Madonnan kädet voivat olla peitetyt kunnioituksen merkkinä. Länsimaisessa perinteessä Madonna-kuvissa korostuu selvemmin äiti–lapsi-suhde.

Kuvan Armon Neitsyt Maria -maalauksessa Maria kuvataan suuren viitan avulla ihmisiä suojelevana hahmona. Viitan sininen väri muistuttaa Mariasta taivaan kuningattarena. Kuvan on selvästi tilannut maallikkoveljeskunta, jonka jäsenet on kuvattu etualalle muiden kansalaisten eteen.

 

Joulukuusi on perinteinen talvijuhlan koriste jo ajalta ennen kristinuskoa.

 

Sisään tuotua joulukuusta voi ajatella paitsi koristeena myös ikuisen elämän tunnuksena: Elämä on läsnä ikivihreänä keskellä talveakin.

Kynttilän liekkiä pidetään usein rukoilemisen symbolina. Väisänen kertoo vielä vanhemman merkityksen kynttilälle olevan ihmiselämän symboli. Mitä pidemmälle kynttilä esimerkiksi maalauksessa on palanut, sitä vahvemmin viitataan ihmiselämän kulumiseen ja rajallisuuteen.

Jouluna luterilaisen kirkon liturginen väri on valkoinen, viattomuuden ja puhtauden väri. Poikkeuksena Tapaninpäivän liturginen väri on punainen, veren ja pyhän hengen väri ensimmäisen marttyyrin, Stefanoksen muistoksi.

Väisänen julkaisi hiljattain kirjan Mitä symbolit kertovat – Taidetta pintaa syvemmältä (Kirjapaja 2015), joka avaa myös kristillistä symboliikkaa. Hänen mukaansa sitä tunnetaan nykyään Suomessa ja muissa protestanttisissa maissa äärimmäisen huonosti.

– Meillä juuri ja juuri tunnistetaan kuvan aihe, jos sitäkään. Kun ei osaa kuvan kieltä, sen sanoma jää usein tavoittamatta, Väisänen toteaa.